Miten järjestää urheiluhallin rahoitus?

Ympärivuotisen harjoittelun mahdollistavan urheiluhallin rahoitus on palapeli, joka rakennetaan useiden toimijoiden yhteistyöllä. Hallihanke vaatii aikaansaavien tekijöiden ja pitkäjänteistä työskentelyn lisäksi aina myös rahaa. Miten urheiluhallin rahoitus yleensä järjestyy?

Ympärivuotisen ja monipuolisen harjoittelun mahdollisuudet puhuttavat monessa kunnassa. Kun urheiluhallin tarve on tunnistettu ja nostettu esiin, hanke voi nytkähtää liikkeelle monin eri tavoin. Hallihanketta voi viedä eteenpäin joko yhtä tai useampaa lajia edustava urheiluseura, useampi seura yhdessä tai kunta. Usein perustetaan erillinen halliyhtiö hallinnoimaan hanketta ja hallin toimintaa.

Hallihankkeiden budjetit kohoavat toteutuksesta riippuen miljoonasta useampaan miljoonaan euroon, joten kyse on seuroille ja kunnille mittavista investoinneista.

– Useimmiten rahoitus on vielä auki, kun meihin ollaan ensimmäisen kerran yhteydessä. Pystymme antamaan erilaisille konsepteille vaihtoehtoja ja hyvin paikkansa pitäviä budjettihintoja. Samalla voi edetä pohtimaan teknisiä ratkaisuja ja budjettia, myyntijohtaja Leif Fagernäs Best-Hallilta kertoo.

Urheiluhallin rahoitus voi koostua esimerkiksi:

• seuran tai seurojen omarahoitusosuudesta
• halliosakeyhtiön ottamasta lainasta
• kaupungin rahoituksesta
• valtion avustuksesta
• mahdollisesta Suomen Palloliiton avustuksesta
• yritysten sponsoroinneista
• yksittäisen henkilön rahoituksesta
  
  

Kunnan sitoutuminen mahdollisti hallihankkeen toteutumisen Vihdissä

Tyypillisesti kunnan mukaantulo hankkeeseen edellyttää, että seuralla on omarahoitusosuus kunnossa. Kunta voi osallistua hankkeeseen tukemalla hanketta suoraan ja takaamalla seuran tai halliyhtiön lainan. Kunta voi osallistua myös hallin käytön aikaisiin kustannuksiin sopimuksen mukaan tai esimerkiksi ostaa päivävuorot kouluryhmien käyttöön.

Vihdissä jalkapalloilijoita, yleisurheilijoita ja koululaisia ympäri vuoden palveleva Aura Light Certos Areena maksoi 3,5 miljoonaa euroa. Kunnalla oli iso rooli hankkeen rahoittajana.

– Vihdin kunta lainasi meille koko hankkeen kattavan summan 30 vuoden laina-ajalla. Kunta saa merkittävän korkotuoton lainasta, joten järjestely oli kunnalle houkutteleva. Kunta tukee hallia myös ostamalla vuosittain könttäsummalla kaikki arkipäivätunnit, kertoo Matti Harju, Vihdin hallihankkeen puuhamies ja Vihdin Jäähalli Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Lähialueen yritykset rahoittivat urheiluhallia Ähtävällä

Ähtäväläisen jalkapallohallin Esse Elektro-Kraft Arenan kustannukset pidettiin kurissa talkootyöllä. Rahoituksesta jouduttiin kattamaan lainarahalla vain kolmannes, sillä suurin osa 350 000 euron budjetista katettiin osakepääomalla, tuilla ja yritysten sponsoroinnilla. Budjetista 150 000 euroa oli seuran omaa lainaa ja 100 000 euroa valtion avustusta. Hanke sai taakseen kyläläisten tuen, ja alueen yritykset tukivat hallin rakentamista lopulta jopa 100 000 eurolla, minkä lisäksi Pedersören kunta tuki hanketta.

Pääsponsorina paikallinen sähköyhtiö sai paitsi oman nimensä hallille myös näkyvyyttä suoraan päätielle päin. Muut hallihanketta sponsoroineet yritykset ovat saaneet logonsa hallin päätyyn. 

– Yritykset lähtivät laajalti mukaan jalkapalloseura Esse IK:n hallihankkeeseen. Hankkeen vetureiden mukaan he olisivat jopa rakentaneet isomman hallin, jos olisivat tienneet, miten laajalti yritykset innostuvat tukemaan hanketta, Fagernäs kertoo.

Näinkin Best-Hallin kanssa urheiluhallin rakentaneet ovat ratkaisseet rahoituksen

• Hallin rahoitus samalla alueella toimivien saman lajin seurojen yhteishankintana
• Hallin rahoitus eri lajien seurojen yhteishankintana
• Kunta tai kunnat ovat mukana hallihankinnassa joko investoimalla halliin, lainan ottajana ja/tai takaajana
• Ennen rakentamisen aloittamista hallihankkeelle voi hakea liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta Aluehallintovirastosta
• Suomen Palloliitto tukee urheiluhallihankkeita UEFA Hattrick -avustusohjelman kautta
• Lähialueen yritykset rahoittavat hallia ostamalla näkyvyyttä – toisinaan paikalliset yritykset ovat hyvin innokkaita osallistumaan kustannuksiin esimerkiksi oman tai perheenjäsenen urheiluharrastuksen kautta
• Myös yksityishenkilö voi rahoittaa hallihanketta, jolloin kyseessä on usein rakkaus lajiin tai paikkakuntaan
• Moni seura päätyy keräämään seurojen jäseniltä ylimääräisen maksun tai nostamaan seuramaksuja
• Käytönaikaisia kustannuksia katetaan käyttömaksuilla. Kunnat ostavat usein päivävuoroja ja urheiluseurat ilta- ja viikonloppuvuoroja.
  
  

Suunnitteletko urheiluhallin rakentamista? Lataa hallin rakentamista harkitsevan infopaketti

Autan mielelläni eteenpäin!